Suklaan valmistus – pavusta praliiniin

Suklaanvalmistus – kaakaonviljelystä temperointiin – täydellisen maun ja rakenteen saavuttamiseksi

Suklaan historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Alun perin ihmiset nauttivat kaakaopuun hedelmien makeasta hedelmälihasta, mutta myöhemmin opittiin paahtamaan kitkeriä siemeniä – ja näin syntyi uusi kulinaarinen aarre. Kaakaopavuista tuli niin arvokkaita, että niitä käytettiin aikanaan maksuvälineenä.

Nykyään näistä kitkeristä pavuista valmistetaan sadonkorjuun, paahtamisen, jauhamisen ja jalostamisen kautta kaikkea klassisista suklaalevyistä tryffeleihin, ganache-täytteisiin konvehteihin ja jopa taidokkaisiin suklaaveistoksiin.

Vaikka Sveitsi ei ole suklaan alkuperämaa, siitä on tullut yksi sen tunnetuimmista kotimaista ja laadun maailmanlaajuisista standardeista. Culinary Arts Academy Switzerland (CAAS) -koulussa opiskelijat jatkavat tätä perinnettä oppimalla leivonnan ja sveitsiläisen suklaan käsittelyn taitoja.

Suklaan valmistus – pavusta praliiniin

Suklaanvalmistuksen tärkeimmät vaiheet

  1. Viljely ja sadonkorjuu:
    Kaakaopuu tarvitsee lämmintä ja kosteaa ilmastoa. Pavut kerätään käsin kypsistä hedelmistä, jotka kasvavat suoraan puun rungosta. Sadonkorjuun ajoitus vaikuttaa ratkaisevasti makuun.
  2. Fermentointi ja kuivaus:
    Korjuun jälkeen pavut fermentoidaan 5–7 päivän ajan. Tämä prosessi kehittää makua ja vähentää kitkeryyttä. Sen jälkeen pavut kuivataan huolellisesti – usein auringossa.
  3. Paahtaminen:
    Paahtaminen syventää makua. Lämpötila ja paahtoajan pituus vaihtelevat pavun tyypin ja halutun suklaalaadun mukaan. Tummaa suklaata paahdetaan usein pidempään matalassa lämpötilassa.
  4. Murskaaminen ja puhdistus:
    Pavut murskataan, ja kuoret poistetaan, jolloin esiin saadaan kaakaonibsit – suklaan ydin.
  5. Jauhaminen ja conchaaminen:
    Nibsit jauhetaan paksuksi massaksi (suklaalikööri), jota käsitellään concha-koneessa, kunnes siitä tulee sileää, tasaista ja kitkeryydestä vapaata.
  6. Temperointi:
    Lämpötilaa nostamalla ja laskemalla hallitusti muodostetaan stabiileja kristalleja kaakaovoihin. Tuloksena on kiilto, “napsahdus” ja tasainen rakenne.
  7. Muottiin kaataminen ja jäähdytys:
    Temperoitu suklaa kaadetaan muotteihin ja jäähdytetään hallitusti. Virheellinen jäähdytys voi aiheuttaa ei-toivottuja pinnan virheitä.
  8. Pakkaus ja säilytys:
    Suklaa on herkkä lämmölle, valolle ja kosteudelle. Oikea pakkaus ja säilytys (16–18 °C, kuiva ja hajuton tila) säilyttävät maun ja rakenteen.

Tavallinen varustus

Prosessin helpottamiseksi käytetään muun muassa paahtimia, jauhinkoneita, kuorintakoneita (winnower), concha-koneita, muotteja, lämpömittareita ja jääkaappeja. Oikealla laitteistolla on suuri vaikutus lopputuloksen laatuun.

Suklaatyyppien erot

Tumma suklaa:
Sisältää kaakaomassaa, kaakaovoita ja sokeria – ei maitoa. Sisältää eniten kaakaota ja vaatii tarkkaa temperointia.

Maitosuklaa:
Sisältää myös maitojauhetta. Kaakaon ja maidon tasapaino on tärkeä oikean maun ja kermaisuuden saavuttamiseksi.

Valkosuklaa:
Sisältää vain kaakaovoita, sokeria ja maitoa – ei kaakaomassaa. Vaatii huolellista lämpötilanhallintaa.

Suklaan tulevaisuus

  • Kestävä viljely: Painopiste oikeudenmukaisissa työolosuhteissa, ympäristövastuussa ja tuotannon jäljitettävyydessä.
  • Vaihtoehtoiset ainesosat: Esimerkiksi kasvipohjainen suklaa kaura- tai kookosmaidolla.
  • Teknologia ja tekoäly: Käytetään maun kehittämiseen ja tuotannon tehostamiseen.
  • Ilmaston vaikutus: Ilmastonmuutos uhkaa kaakaoviljelyä Afrikassa – tulevaisuus edellyttää sopeutumista.

Opi suklaamestarin taidot

CAAS-koulussa Sveitsissä yhdistyvät perinteet ja innovaatio. Ohjelmien kuten Swiss Diploma in Pastry Arts ja BA in Culinary Arts kautta opiskelijat saavat käytännön kokemusta ja pääsyn maailman johtavaan osaamiseen.